Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että lempikirjojani ovat matkakertomukset. Tässä viisi tähänastista lemppariani.
1) Brigid Keenan: Diplomatic Baggage. The Adventures of a Trailing Spouse.
Ulkoasultaan tämä kirja on naamioitu täydeksi hömpäksi, mutta saa silti ykköspaikan listallani. Kirjoittaja on englantilaisen diplomaatin rouva, joka muistelee elämäänsä matkalaukkuvaimona maailmalla. Miehensä uran aikana Keenan ehti asua Nepalissa, Etiopiassa, Belgiassa, Trinidadissa, Barbadoksella, Intiassa, Gambiassa, Syyriassa ja Kazakstanissa. Vuosien varrelle tuntuu mahtuneen toinen toistaan älyttömämpiä seikkailuja, kulttuurisia kömmähdyksiä, ihania ihmisiä, koti-ikävää ja turhautuneita urapyrkimyksiä. Diplomatic Baggage on niitä harvoja kirjoja, jonka läpi olen oikeasti hihitellyt ääneen. Olen lukenut oman kappaleeni aivan hiirenkorville, enkä koskaan tunnu kyllästyvän siihen.
2) Kenneth Cain, Heidi Postlewait & Andrew Thomson: Emergency Sex (and Other Desperate Measures). True Stories from a War Zone.
Hyvä kaverini luki kirjan ennen minua ja totesi haluavansa Suomesta maailmalle, vaikka olisi sitten siellä hengenvaarassa. En silloin voinut käsittää, miksi kukaan haluaisi maailmalle henkensä uhalla, mutta kirjan luettuani melkein ymmärsin mitä kaverini tarkoitti. Melkein.
3) Rita Golden Gelman: Tales of a Female Nomad: Living at Large in the World.
Tykkäsin Gelmanin kirjassa erityisesti sen alusta, jossa hän hyvin rehelliseen sävyyn kuvailee, miten peloissaan oli matkansa alussa, ensimmäistä kertaa yksin maailmalla. Ensimmäisenä iltana Meksikossa hän jätti illallisen täysin syömättä, koska ei kertakaikkiaan kehdannut mennä ravintolaan ja pyytää pöytää yhdelle. Muutamaa kuukautta myöhemmin sama nainen oli jo yksi rohkeimmista, joista olen ikinä lukenut.
4) Bill Bryson: Muistiinmerkintöjä pieneltä saarelta (Notes from a Small Island).
5) Elizabeth Gilbert: Eat Pray Love.
Päässäni alkoi heti raksutus, kun mietin mihin kolmeen maahan itse menisin ja miksi? Lähtisinkö samoin Intiaan joogaamaan, jotta oppisin kuuntelemaan kroppaani, olemaan käsivällinen ja elämään hitaammin? Vai lentäisinkö Japaniin ja keskittyisin kolme kuukautta estetiikkaan ja kaikkeen kauniiseen? Entä Etelä-Amerikka? Siellä voisi oppia espanjaa tai keskittyä vaihteeksi olemaan epäitsekäs ja hoitamaan orpokotien lapsia.
Voi tämä sinun blogi on loistava löytö! Kaipailin juuri kirjavinkkejä ja tässähän niitä tuli heti monta! Alkoi heti kiinnostamaan tuo Emergency Sex kirja, vaikuttaa ehkä mun tyyppiseltä. Tuo diplomatic baggage olisi varmasti myös kiinnostava. Tuon Eat, Pray Love:n haluaisin lukea, mutta olen nähnyt sen leffan pari kertaa ja en ole varma, että se jaksaa kiinnostaa kolmatta kertaa.
VastaaPoistaOi kiitos! :) Kiva jos näistä löytyy jotain luettavaa! Emergency Sex oli kyllä lukemisen arvoinen ja pisti ajattelemaan. En tiedä, miten ihmiset pystyvät palaamaan normaalielämään sen jälkeen, kun ovat olleet töissä aivan järkyttävissä paikoissa maailmalla.
PoistaEat, Pray, Love oli mielestäni kirjana inspiroiva, mutta leffana ei niinkään. Mutta tietysti jos on jo nähnyt leffan, niin se voi latistaa lukukokemusta.
Hahaa, lisäänpä nämä kaikki lukulistalle! Tuota Eat Pray Lovea ehkä lukuunottamatta. Olen niin hengetön ihminen itse, etten jaksa lukea kauheasti juttuja hengellisyydestä.
VastaaPoistaHaha, olen kyllä aika hengetön itsekin. Nepalissa oli huvittavaa, kun muut turistit hehkuttivat innolla, kuinka jonkun hengellisen gurun kädet suorastaan loistivat valoa. Mun oli pakko hokea itselleni "älä sano mitään, älä sano mitään, älä pyörittele silmiä", että selvisin niistä tilanteista. :D
PoistaEat Pray Lovessa oli jonkin verran meditointia kyllä Intiassa, mutta esim. Italiassa keskityttiin lähinnä syömiseen ja italian kieleen ja Balilla juostiin miesten perässä, joten kirja ei ainakaan mun kohdalla mennyt vielä liian hengelliseksi.