Lauantaina kauheita asioita sattui Nepalissa, juuri niillä alueilla, joilla vietin viime vuonna muutaman kuukauden. Yhtäkkiä maanjäristyksen uhrit eivät olleetkaan pelkkiä kasvottomia kehitysmaalaisia jossain kaukana, vaan omia hyviä kavereitani.
 |
| Nagarkot, Nepal |
Suurimman osan nepalilaisista ystävistäni tapasin Nagarkotissa The Hotel at the End of the Universe -hotellissa, jonka olen täälläkin aiemmin maininnut. Vasta vuosi sitten kikatin hotellin poikien kanssa tyhmille vitseille, pelasin heidän kanssaan kynttilänvalossa korttia ja join vodkadrinkkejä aamukolmeen. Kun lopulta hipsin nukkumaan, pojat opettelivat sanomaan suomeksi "hyvää yötä". Kun palasin pienestäkin reissusta, he riensivät ovelle vastaan ja huikkasivat valtaisat hymyt kasvoillaan "welcome home!" Ja kun laiskuuttani jätin hotellivaraukseni viime tinkaan ja saavuin paikalle vasta, kun kaikki huoneet olivat jo menneet, he antoivat minun nukkua pari yötä hotellin ravintolassa täysin ilmaiseksi.
 |
| Yöllinen shakkiottelu |
En ole koskaan tavannut yhdessäkään hotellissa ihanampaa henkilökuntaa. Pelkästään heidän ansiostaan jäin Nagarkotiin yhteensä noin kuukaudeksi, vaikka alun perin tarkoitukseni oli viipyä kolme yötä. Hotellissa oli jotenkin erityinen tunnelma. Vieraita kohdeltiin enemmänkin ystävinä tai perheenjäseninä kuin asiakkaina. Yllätyin kerta kerran jälkeen, kun huomasin, kuinka aidosti hotellin pojat välittivät omasta hyvinvoinnistani, miten tarkkaan he aistivat jokaisen mielentilani ja kuinka innokkaasti he suojelivat minua kaikelta, mitä en ikinä edes keksinyt pelätä.
 |
| The Hotel at the End of the Universe |
Nyt haluaisin tehdä saman heille. Harva nepalilainen on viime päivinä päässyt Facebookiin, mutta sieltä on kuitenkin selvinnyt, että hotellin pojat ovat elossa. Siihen hyvät uutiset sitten loppuvatkin. Koko hotelli vaurioitui pahasti maanjäristyksen aikana, joten ystävilläni ei ole enää työpaikkoja. Maanjäristys tuhosi myös heidän kotinsa, joista ei ole nyt mitään jäljellä. Kevät on ollut poikkeuksellisen kylmä, monsuunikausi on aluillaan ja pojat perheineen nukkuvat ulkosalla itse kyhäämissään teltoissa. Heillä on hieman ruokaa ja juomavettä, mutta varastot hupenevat koko ajan. Yhdellä pojista oli muutama päivä sitten pankkitilillään noin 4 euroa. Kun kysyin, voinko mitenkään auttaa, hän vastasi vain: "I don't know, it's getting harder day and night".
 |
| Ystäviäni nykyisissä asuinoloissaan |
Koska hotellin pojilla on paljon muitakin länsimaisia ystäviä, jotka ovat yhtä lailla huolesta sekaisin, aloimme Facebookissa jutella keskenämme ja miettiä, mitä voisimme tehdä. Lopulta saimme aikaan keräyksen, jonka tuotto menee suoraan The Hotel at the End of the Universe -hotellin henkilökunnalle ja heidän perheilleen. Henkilökuntaa on melko paljon, yhteensä ehkä 15, ja heistä jokainen tarvitsee kipeästi apua selvitäkseen seuraavista kuukausista ja voidakseen rakentaa elämänsä uudelleen. Jos siellä lukijoissa siis on ketään, joka tätä tekstiä lukiessaan tunsi sympatiaa, olkaa kilttejä ja tehkää edes pieni lahjoitus täällä. Jokainen euro ja sentti tulee tarpeeseen.
Tietenkin jos haluatte auttaa nepalilaisia laajemmin, se onnistuu myös SPR:n kautta.
Kiitos!!! <3
P.S. Yhdestä ystävästäni en ole saanut vielä mitään elonmerkkejä. Olin häneen yhteydessä viimeksi, kun Germanwingsin lento Barcelonasta Dusseldorfiin putosi Alpeilla. Tuolloin hän halusi varmistaa, etten ollut sillä lennolla, koska tiesi, että olin juuri matkustanut Barcelonaan. Toistaiseksi viimeinen viesti, jonka olen häneltä saanut, kuuluu näin:
"I am fine, but I worry about the future. Nowadays, there are accidents in many, many parts of the world. I feel like all the people in the world are living in dangerous situations. But thank you so much for your message. Let's stay in touch in the coming days!"
Tietenkin jos haluatte auttaa nepalilaisia laajemmin, se onnistuu myös SPR:n kautta.
Kiitos!!! <3
P.S. Yhdestä ystävästäni en ole saanut vielä mitään elonmerkkejä. Olin häneen yhteydessä viimeksi, kun Germanwingsin lento Barcelonasta Dusseldorfiin putosi Alpeilla. Tuolloin hän halusi varmistaa, etten ollut sillä lennolla, koska tiesi, että olin juuri matkustanut Barcelonaan. Toistaiseksi viimeinen viesti, jonka olen häneltä saanut, kuuluu näin:
"I am fine, but I worry about the future. Nowadays, there are accidents in many, many parts of the world. I feel like all the people in the world are living in dangerous situations. But thank you so much for your message. Let's stay in touch in the coming days!"
Ihminen voi oikeasti auttaa toista 'tuntematonta' ihmistä -hyvin paljon! Liikutuin tosi paljon teidän eleistänne, jotka ymmärtävät tämän tekojen voiman. Wau <3
VastaaPoistaKieltämättä on lämmittänyt voida jutella poikien muiden länsimaisten kaverien kanssa ja huomata, että en ole ainoa, joka välittää. Ja saada lahjoituksia ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan edes tavanneet nepalilaisia kavereitamme! <3 Silti hirvittää, että emme vieläkään auta tarpeeksi paljon emmekä tarpeeksi nopeasti.
Poista