tiistai 18. maaliskuuta 2014

13.28
2
Yksin matkustaminen on kuulemma Äärimmäisen Vaarallista, varsinkin naisihmiselle ja varsinkin sellaisissa maissa kuin Nepal. Näin tietävät kertoa monet tuttuni, jotka eivät koskaan ole käyneet Nepalissa ja tietävät ilmeisesti senkin, etten käytä reissussa minkäänlaista maalaisjärkeä.

Kaikista varoituksista piittaamatta uskaltauduinkin Nagarkotissa parin tunnin kävelyretkelle kylän ympäristöön - aivan yksin! Jokainen varmasti ymmärtää, että tällaisella retkellä voi vähintäänkin eksyä, joutua leopardin suihin tai tulla paikallisen kylähullun surmaamaksi.

Ken tästä portista kulkee, ei välttämättä koskaan palaa.

Jos heikkohermoisimmilla lukijoilla siellä jo puntti tutisee, niin voitte kuitenkin lohduttautua sillä, että valmistauduin näin vaativaan koitokseen sen ansaitsemalla huolella. Ennen lähtöä kerroin hotellini henkilökunnalle, mihin olen menossa, ja pyysin lähettämään pelastuspartion perääni, jos en palaa parin tunnin kuluessa. (Myös naapurihotellin vilkkusilmäinen omistaja lupasi tulla tarvittaessa ihan henkilökohtaisesti pelastamaan minut, joskin hän kyllä epähuomiossa unohti kysyä, mihin kävelyni suuntautuu.)

Koska mäntyviidakon vaaroihin ei sovi suhtautua kevyesti, pakkasin reppuuni vielä seuraavat välineet:
  • Alueen kartan.
  • Kaksi matkapuhelinta ja kolme SIM-korttia, joilla soittaa apua ja käyttää kompassia.
  • Neonpunaisen t-paidan herättämään mahdollisen etsintäpartion huomion.
  • Lämmintä vaatetta siltä varalta, että eksyn ja joudun yöpymään viidakossa.
  • Otsalampun valaisemaan öistä viidakkoa.
  • Tulitikut, joilla sytyttää nuotio ja torjua leopardeja.
  • Litran vettä sammuttamaan janoa.
  • Pähkinöitä ja suklaakeksejä nälän ja epätoivon hetkien varalle.
  • Pillin ja aivan järkyttävän kovaa ääntä pitävän turvahälyttimen herättämään huomiota ja karkottamaan lähestyvät leopardit ja kylähullut.
Kuinka retkellä sitten lopulta kävi? Aurinko paistoi, maisemat hellivät silmää ja suurin kohtaamani uhka olivat koulutietään tarpovat, iloisesti heiluttavat lapset, jotka huikkasivat "hello" tai "namaste" ja poseerasivat mielellään valokuvissa.

Nämä tytöt uhkasivat minua yläfemmoilla.
Lasten lisäksi kohtasin kävelyllä kaksi paikallista naista. Osoitin kysyvästi kameraani ja heitä, ja he heiluttivat päätään puolelta toiselle. Minulla kesti taas pari sekuntia tajuta, että täällä se tarkoittaa suostumusta, vaikka muistuttaakin läheisesti länsimaista päänpudistusta.

Nappasin naisista pari valokuvaa, jonka jälkeen toinen heistä alkoi innolla jutella minulle nepaliksi. Hän osoitti rintamustani, sanoi "aimei, aimei", osoitti sitten omaa rintamustaan ja toisti "aimei, aimei". Kun en selvästikään ymmärtänyt, hän toisti saman pari kertaa uudestaan. Pelkän elekielen perusteella olisi voinut olettaa, että keskustelun suomennos olisi ollut "tissi, tissi - tissi, tissi", mutta epäilin, että sitä keskustelukumppanini ei yrittänyt viestittää. Kun ei kuitenkaan ymmärtänyt, tyydyin nauramaan ja levittelemään käsiäni. Naisiakin nauratti kovasti ennen kuin he jatkoivat matkaansa.

"Aimei, aimei - aimei, aimei."

Myöhemmin Kathmandussa kysyin nepalilaiselta kaveriltani, mitä "aimei" tarkoittaa ja sain vastaukseksi "nainen".



2 kommenttia:

  1. No oletpa kyllä ollut aikamoinen aimei :D Kyllä on ehdottomasti luottamista matkustamattomien tuttujen tietoon, kyllä ne vaan tietää. Minäkin kuolin Israelin matkallani, kuten eräs (matkustava!!) tuttuni huolehti ennen reissuani ;) Ja mihinkään ei ole asiaa ilman suklaakeksejä, joten hyvin olet ollut varustautunut.

    Asiasta viidenteen, sähän et taida olla tuossa Matkabloggaajat FB-ryhmässä? Meitä on siellä muutama kymmenen bloggajaa vertaistukea, neuvoja ja oivia vinkkejä jakamassa ja niin edelleen. Minäpä pyydän yhtä modeista laittamaan kutsua, tule ihmeessä mukaan jos haluat! Musta sun pitäis ehdottomasti olla siellä mukana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis eihän Israelista voi selvitä hengissä! :D Täällä Nepalissa liikenne on kyllä vaarallista verrattuna Eurooppaan, mutta noin muuten olen aika toiveikas hengissä selviämisen suhteen. :)

      Tuosta FB-ryhmästä en ollut kuullutkaan, laittakaa vaan kutsua tulemaan! :)

      Poista